November 13, 2017

Englantilaistumista, Suomea maailmankartalle ja johtajan ominaisuuksista

Hyvää maanantaita kaikille! Toivottavasti teillä on kaikilla takana hyvä viikonloppu. Me olemme taas englantilaistuneet pykälän verran, ja aloittaneet perheen yhteisen sunnuntaiharrastuksen, nimittäin sunnuntaikävelyt. Kävelyiden lisäksi viikonloppuun mahtui mm. Suomi-tuotteen maailmanvalloituspohdintoja - ja kuka onkaan meidän perheessä se suurin pomo?
Tämän kuvan instaseuraajat jo näkivätkin - eipä juuri englantilaisemmaksi voi mennä!


Perinteisistä perinteisin, onko olemassa vaikkapa englantilaista tv-sarjaa, jossa ei taustalla vilahteilisi englantilaiset nummet ja niillä ruskeassa tweedissä patikoiva britti? No ei ole. Englantilaiset ovat (syystäkin) ylpeitä maalaismaisemastaan, ja helppoahan se onkin, onhan täällä kaunista. Ja lähin pubi on aina kävelymatkan päässä. Liekö siinä tosiasiallinen syy englantilaisten ulkoiluinnostukselle?

Paikallinen kansallispuisto eli National Trust ylläpitää enemmän tai vähemmän merkittyjä patikointireittejä ympäri maata, ja olemme nyt muutamana viikonloppuna reippailleet lähiseudulla näitä reittejä läpi. Tiedättehän, raikas, kuulas syyssää ja termarillinen kuumaa kaakaota. Pari tuntia harhailua ulkoilmassa tekee kyllä ihmeitä. Vaikka osasyynä yllättävän pirteästi menneelle syksylle varmaankin on myös se, että aloin jokin aika sitten nauttimaan päivittäin c-vitamiiniporetabletteja.

No, onneksi kohta vihdoin alkaa talvisateet, eikä enää tarvitse elellä näin englantilaisesti, vaan voi palata takaisin suomalaiseksi möllöttäjäksi. Jos ei siis halua nauttia vaikkapa niiden pubien takkatulen loimusta.
Viikonloppuna ajatuksissa oli tietysti myös viimeisin suomalaisylpeys ja maailmanvalloittaja eli Glöet. Miten tätä ei ollut kukaan keksinyt aiemmin?!?! Glögiä ja kuohuviiniä, Suomen kir tai siis glö royal! Siis aivan nerokasta, ja vau tuotetta saa täältä UK:stakin... Jaa saa vai? Mistä? En ole vielä onnistunut selvittämään. Tuotteen paikalliset nettisivut ja facebook-sivut kun nimittäin ovat taattua suomalaista markkinointiosaamista eli aivan yhtä tyhjän kanssa. Brittisivut siis todellakin on tehty/"tehty", lähinnä vaikuttaa siltä, että on vain nimi varattu, ja esimerkiksi facebook-sivun viimeisin päivitys on heinäkuulta. Heinäkuulta?!! Kun elämme marraskuun puoliväliä ja mulled wine -sesonki on juuri alkamassa ja prosecco on maan naisten ykkösjuoma eivätkä britit noin muutenkaan yleisesti ottaen juuri lasiin sylje? Ei taida panostuksesta päätellen tuote ihan aikuisten oikeasti ollakaan tulossa tänne brittimarkkinaan, mutta hei, kiitos vaan ideasta, sillä voipi olla, että meillä alkaa glögin (löytyipä kaapista, en halua edes tietää parastaennenpäivää) ja kuoharin (lähimarketista) oikean sekoitussuhteen löytymiseen tähtäävät toimenpiteet ihan jo tällä viikolla.

No juu, ei ollut tarkoitus vaahdota, mutta kyllä ihan oikeasti hiukkasen suututti, kun nuo netti- ja facebook-sivut näin. Heitänpä tähän nyt kuitenkin pohdinnan, että mitähän ruotsalaiset tekisivät, jos olisivat ehtineet keksiä Glöetin ensin? Olisi varmaan jo nähty lasi vaikkapa Gigi Hadidin kädessä.
Laitetaanpa tähän loppuun sitten vastapainoksi jotain ihan muuta, nimittäin sarjassamme kissanomistajan elämää täytyy kertoa, kun oli taas iltana eräänä turvallinen olo istuskella kotosalla olkkarissa, kun kisut pitivät tarkkaa vahtia ja juoksivat ikkunalaudalta ikkunalaudalle. Ulkona kun ilmeisesti oli liikkeellä joku vieras katti, joka uhkasi Simban ja Titanin valtakuntaa. Siinä hännät heiluivat ja säleverhot kalisivat, kun vuoronperään pidettiin vahtia. Minun kissanihan ovat pääsääntöisesti ihan sisäkissoja, joten oikeassa elämässä nämä pehmokäpälät olisivat toisen kissan kohdatessaan varmaan - no, pehmokäpäliä, mutta hyvä, että tunsivat itsensä tärkeiksi. Ja kun ulkopuolinen uhka oli kukistettu, päättivät nämä pitää pienet keskenäiset turnajaiset. Kissatko muka hiljaisia ja rauhallisia? Siinä sitten mentiin yläkertaan ja alakertaan peräkissaa, välillä oli tuijotuskisat ja välillä sitten höyhenet tai siis kissankarvat pöllysivät. Ei niin yllättävästi Titan jatkaa meidän taloutemme vallan huipulla.

Titanhan on siis kissoistani se, joka välttää uusia asioita kuin ruttoa, livahtaa piiloon heti, kun ovesta astuu sisään joku vähänkin tuntematon, ts. alle kymmenen kertaa meillä vieraillut, ja syö pelkästään kissanruokaa - tuore oikea liha on ihan ehdoton eiei. Toisaalta Titan on myös se, joka hakee minut apuun, jos hulttiokaveri Simba on vaikka jäänyt lukkojen taakse, tarkistaa, että talo on hiljainen, ennen kuin viimeisenä asukkaana asettuu yöpuulle, ja tulee illalla puoli yhdeltätoista ilmoittamaan, että nyt on nukkumaanmenoaika, jos siis olen unohtunut vaikka telkkarin ääreen - yleensä kun kympiltä on talo hiljainen, sekä yllättävää kyllä antaa Simban syödä ensin. Johtajan ominaisuuksia? Siinäpä sitä onkin pohdittavaa maanantaille!

Oikein mukavaa viikon alkua!

No comments:

Post a Comment