July 20, 2017

Lissabon - Näe

Terveiset Lissabonista! Väsynyt, mutta onnellinen lienevät sanat kuvaamaan olotilaa Lissabonin viikonlopun jälkeen, väsynyt siksi, että hyvässä seurassahan ilta jos toinenkin tapaksien äärellä saattaa venyä hiukan pitkäksi ja myös siksi, että kotiuduin matkalta vasta yhdeltä yöllä, ja onnellinen siksi, että sain viettää sitä ihanaa viikonloppua niitten ihanien tapaksien äärellä ja mielenkiintoiseen kaupunkiin tutustuen.



Tämä oli siis minulle ensimmäinen kerta Lissabonissa ja Portugalissa ylipäätään. Vaikka vietimme siellä vain viikonlopun ja paljon jäi näkemättä ja tekemättä, ajattelin kuitenkin jakaa kokemukset kolmeen postaukseen eli ensin nähtävyyksistä, sitten hotellista ja lopuksi vielä ruoasta ja juomasta.

Lissabonin kaupunginosista Bairro Alto on ns. ravintola-alue, jossa on ”maailman suurin baari” – koko alue kun muuttuu iltaisin sellaiseksi. Ei siis välttämättä paras alue, jos haluaa nukkua öisin, mutta onneksi esimerkiksi Baixa ei ole kaukana – kävelymatkan päässä – ja yöunet on turvattu, vaikka keskustassa ollaankin. Kävelymatkan päässä Baixasta on myös Alfama ja kaupungin ykkösnähtävyys eli Castelo de Sao Jorge. Linnakukkulalla on viehättäviä pieniä kujia, joille eksyy helposti, kujilla on runsaasti pieniä putiikkeja ja ravintoloita. Vielä tärkeä kaupunginosa matkailijan kannalta on Belem, jossa onkin varsinainen keskittymä nähtävyyksiä ja museoita.

Lissabon ei mielestäni ole klassinen tai oikeastaan edes kaunis kaupunki, pikemminkin hiukan menossa nuhjaantunut, mutta omalla tavallaan tai ehkä juuri nuhjaantuneisuudestaan johtuen charmikas. Taskuvarkaista varotettiin, mutta missään vaiheessa en tuntenut oloa turvattomaksi tai sellaiseksi, että nyt pitäisi olla jotenkin erityisen tarkkana, normaali suurkaupunkijärki siis mukaan.

Vanha vinkki, mutta hyvät kengät on ihan erityisen tärkeä muistaa Lissabonissa. Kaupunki on nimittäin paitsi erittäin mäkinen, myös liukas. Kyllä, liukas, ja ihan kuivanakin, katukivenä on käytetty lohkottua kalkkikiveä, joka yhdistettynä mäkiseen, epätasaiseen pintaan voi olla aika vaarallinen, eli ihan liukkaimmissa lakerikengissä ei kannata liikkeelle lähteä. Omat sileäpohjaiset kesälipokkaani olivat siinä ja siinä, kannattaa siis ihan oikeasti miettiä, millaiset kengät Lissabonin reissulle mukaan pakkaa.
Kaunis, mutta vaarallisenkin liukas katukiveys.
Omien jalkojen lisäksi Lissabonissa pääsee liikkumaan helposti ja edullisesti myös taksilla, ja käsittääkseni muukin julkinen liikenne on toimivaa. Oma kokemukseni julkisista rajoittui yhteen raitiovaunumatkaan, ei tosin tuollaisella ylläkuvatulla söpöllä pikkuratikalla, vaan ihan isolla ja modernilla, muuten matkasimme tällä kertaa taksilla. Joukkoliikenteen käyttäjille on tarjolla erilaisia matkakortteja, joilla lipun ostaminen tulee huomattavastikin edullisemmaksi kuin jos lipun ostaa vasta kulkuvälineestä.

Ja mitä me sitten viikonlopun aikana näimme?

Matkamme alkoi perjantaiaamuna hiukan ikävästi, sillä lentomme oli pari tuntia myöhässä, mikä tarkoitti siis heti sitä, että perjantaina emme nähtävyyksiin ehtineet. No, saimmepa nauttia hyvän Wagamama-aamiaisen ja shoppailla lentokentän putiikeissa.

Lauantaiaamupäivän vietimme kaupungin ykkösnähtävyydessä eli Castelo de Sao Jorge -linnassa Alfamassa. Linna on mukavan kukkulan laella, mutta ei hätää, portaiden lisäksi paikalle vie ilmainen hissi, ei ihan huipulle, mutta melkein. Hissejähän Lissabonissa on muitakin, ja ihan tarpeeseen, sillä korkeuserot ovat paikoittain melkoiset. Alunperin linna on 1000-luvulta, kulta-aika kuninkaanlinnana oli 1150-luvulta 1500-luvulle, jonka jälkeen linnan merkitys muuttui enemmän sotilaalliseksi. Näinä vuosisatoinen linna-parkaa muutettiin ja se kärsi alennustilasta, kunnes sitten 1938-1940 linnan rauniot "löydettiin" ja linna rakennettiin uudelleen, nyt turistikohteena.


Lauantai-iltapäivän vietimme erinomaisen mielenkiintoisella ja hauskalla kolmen tunnin kävelykierroksella pitkin ja poikin kaupunkia. Sandemans järjestää ilmaisia tai siis maksu omantunnon mukaan -kävelykierroksia useammassakin maassa, ja ainakin tämä Lissabonin kierros oli erittäinkin hyvä ja viihdyttävä.
Elevado de Santa Justa - maksullinen hissi, jonne on hirvittävät jonot. Ei kannata maksaa, ylätasanteelle pääsee myös ilmaiseksi, jos jaksaa kavuta hiukkasen portaita (ei paha), ja sieltä pääsee vielä ylimmälle näköalatasanteelle edullisemmin kuin hissilipulla.

Lissabon on kaakeleiden kaupunki. Siellä täällä on talojen seinissä erilaisia kaakelikuvioita, tai koko talo on kaakeloitu. Käsintehtyjä kauniita kaakeleita ja muuta keramiikkaa on runsaasti tarjolla.


Kuningas, josta kukaan ei oikein pitänyt. Kuningas Jose I sairastui Lissabonin maanjäristyksen jälkeen klaustrofobiaan ja eli loppuelämänsä teltassa. Kansa koki, että kuningas jätti heidät pulaan, mutta koska kuninkaalle pitää rakentaa muistomerkki, rakennettiin Josellekin sellainen. Tosin ei kovin kunnioittavaa sellaista.

Ponte 25 de Abril - nimi tulee neilikkavallankumouksen päivämäärästä.
Sunnuntain vietimme sitten Belemissä. Tarkoituksenamme oli osallistua täälläkin kävelykierrokselle, mutta se oli ilmeisesti peruttu, tai emme sitä ainakaan löytäneet, sillä yllättäen kohtaamispaikalla olikin presidentinlinnan vahdinvaihto. Jotenkin yllättävää, että tasavallassa on näin komea vahdinvaihto, mutta olihan sitä hauska katsella. Shown varasti tietysti nuoret, innokkaat vahtikoirat, jotka eivät oikein malttaneet pysyä paikallaan.

Belemissä kierrokseemme kuului myös huippukaunis Hjeronymoksen luostari (Mosteiro dos Jeronimos) ja kirkko, Belemin torni (Torre de Belem) ja vielä löytöretkien muistomonumentti (Padrão dos Descobrimentos). Näkemättä jäi paljon, esimerkiksi modernin taiteen museo, poptaiteen museo, merimuseo, arkkitehtuurimuseo jne. Belem onkin oikea museokeskittymä, jossa voisi helposti viettää parikin päivää, ensi kerralla sitten.


Vasco da Gaman hauta.




Diktaattori Salazarin rakennuttaman löytöretkien muistomerkin tyyli muistuttaa totalitarismista muuallakin maailmassa, mutta mahtava muistomerkki joka tapauksessa, sarjassamme pakollisia nähtävyyksiä.
Tosiaan näkemättä jäi paljon, mikä hiukkasen harmittaa, mutta kun aikaa on vähän ja seurue hiukan isompi, ei ihan joka paikkaan vaan millään ehdi. Harmillisesti myös livefado jäi näkemättä ja kuulematta, vaikka muuten fadoa siis joka paikassa taustamusiikkina kuuluikin. Toisaalta sitten yksinreissaamisen sijasta oli mukava matkata seurassa - ja nauttia ravintolaillalisista ja yöelämästä, jotka todennäköisesti olisin yksinmatkaajana skipannut.

Seuraavassa postauksessa kerron sitten enemmän hotellistamme, joka oli aivan helmi, ja vielä myöhemmin Lissabonin kulinaarisista riemuista. Nyt mukavaa päivää kaikille!

No comments:

Post a Comment