May 08, 2015

Liikkuu liikkuu!

Niin, se liikuntahaaste. Mitähän sitä oikein tuli taas suustaan päästettyä? Voi sentään! Liikuntasuunnitelman tekeminen on tietysti se ensimmäinen juttu, ja tällainen siitä sitten tuli.

Koska on kesä ja aurinkoista ja lämmintä, on mukana oltava tietysti ulkoliikuntaa. Juoksuohjelma on nollasta vitoseen kuukaudessa Me Naiset –lehden mukaan. Koska olen kuitenkin joskus juoksennellut ja haluan nyt tuloksia hiukan nopeammin, niin otin tuollaisen aika nopeasti vitoseen tähtäävän ohjelman, vaikka lähtökunto onkin taas vaihteeksi ihan surkea. 


Eli tällä aloitin ja tämän jälkeen sitten katson jatkoa, ja jos tuntuu tiukalta, niin sitten vaan palataan edelliseen viikkoon. Tavoitteena on juosta vitosen puistojuoksu kesäkuussa.


Jotta liikuntaa saa myös ylävartalo ja kädet, juoksun lisäksi mukaan tulee myös jumppaa Yoogaian tahtiin. Tykkään etenkin Yoogaian vartin tehojumpista, ne menevät suoraan asiaan, ovat tehokkaita eivätkä tosiaan kestä viittätoista minuuttia kauempaa. Välillä sitten kolmen vartin core tai vastaava, jos on enemmän aikaa.


Niin, sitä aikaa. Aina välillä kuulee sanottavan, että ajan löytäminen liikuntaan on puhdas valintakysymys – käyttääkö aikansa sohvaperunana tai netissä vai juoksupolulla. Pienen lapsen äitinä poden koko ajan huonoa omaatuntoa siitä, etten vietä tarpeeksi aikaa lapsen kanssa. Noudan lapsen tyypillisesti hoidosta puoli kuuden aikaan ja puoli kahdeksalta meillä jo aletaan valmistautua unten maille, eli arki-iltaisin sitä yhteistä aikaa lapsen kanssa ei vaan niin paljon ole, eikä tuosta vähästä kyllä tee mieli tinkiä, nyt jo ruoanlaitto ja muu sellainen vie osansa. Ja kun lapsi nukkuu, on äidin tai isän silti oltava kotona, eihän nukkuvaakaan lasta voi jättää yksin. Ajan löytäminen liikuntaan on siis kyllä minun mielestäni ihan oikea haaste.


Mistä minä sitten otan ajan liikuntaan? No en ainakaan aamusta, nousen jo nyt himppasen ennen kuutta ja lähden töihin heti seitsemän jälkeen, eli illoistahan se aika on löydettävä. Nythän illat ovat jo valoisia ja lämpimiä niin, että ulkona on ihan mukava juosta vielä Juniorin nukkumaanmenon jälkeenkin. Paitsi, jos Mies ei ole kotona. Tässä tuleekin sitten esille tuo Yoogaian hyvä puoli eli nettijumppa. Kotona voi jumpata ohjatusti ihan milloin vain. Jos siis juoksulenkki jää väliin, teen sen tilalle ylimääräisen jumpan.


Ja viikonlopuista tietysti. Kokonaisista päivistä löytyy kyllä se tunti, jonka treeni vaatii. Lisäksi minulla on nyt menossa työprojekti, jota voin tehdä välillä myös kotona, joten etätyöpäivinä pääsen juoksemaan tai jumppaamaan myös keskellä päivää. Etätyöpäivien hyviä puoliahan on, että työpäivänsä voi rytmittää oman tahtinsa mukaan, jolloin liikunta onnistuu myös päiväsaikaan.Tällä olen nyt mennyt pari viikkoa ja toivottavasti tsemppi jatkuu koko kesän. Nyt tosin Skotlannin reissun sateessa värjöttelemisen jälkeen on pientä nuhantunnetta nenässä, peukut pystyyn, ettei tässä nyt ihan vallan sairastuta. 


Skotlannista puheen ollen, seuraavassa postauksessa palataan taas Edinburghiin.

No comments:

Post a Comment