January 11, 2015

Luottokoruja

Olen pitkästä aikaa alkanut taas käyttää koruja. Juniorin vauva- ja taaperoaikana en juurikaan viitsinyt koruja sattuneesta syystä käyttää, mutta nyt Juniori on jo sen verran iso, että malttaa jättää korut enemmän tai vähemmän rauhaan. Visuaalisesti Vaativan Kottaraisen inspiroimana esittelen minäkin vuosien varrella kertyneitä luottokorujani. Ensimmäisenä paluun käyttöön ovat tehneet nämä rannerenkaani.
Hopeaketjut on tehnyt taitava ystäväni Belladonna ja sileät renkaat ovat lahja Mieheltä.

Silloin joskus ennen vanhaan käytin aina jotain koruja, yleensä isohkoja sormuksia ja riipuksia. Juniorin vauva-aikana jäi ensin sormukset (käsienpesu noin vartin välein ja sormukset sormessa ei ole kovin hyvä yhdistelmä) ja sitten pienten käsien alkaessa kiinnostua (ja repiä) kaikesta killuvasta jäivät myös kaulariipukset.
Korut ovat myös muistoja matkoista, tapahtumista ja ystävistä. Esimerkiksi ylläolevan suorakulmionmallisen hopeasormuksen ostin ystävän luona vieraillessa Jyväskylän joulumessuilta, vuodesta en ole ihan varma, mutta olisiko luokkaa 2004 ehkä.

Korujen valinnassa minulla on ollut ohjenuorana selkeät modernit linjat ja värimaailma (yksivärisiä minulle, kiitos, eikä pastelleja), materiaaleista mieleisiä ovat olleet etenkin lasi, mutta myös hopea ja (hopeanväriset) metallit. Mutta joskus ihan puhdas muovi ja kitch vaan ovat niitä parhaita, kuten tämä allaoleva Etelä-Afrikasta Stellenboschsista 2012 ostamani kukkasormus. Erittäin onnistunut muistaakseni noin euron investointi, on tullut käytettyä ja siis myös muistuttaa ihanasta matkasta.
Useita koruja olen ostanut myös messuilta, muotoilijoiden liikkeistä tai museokauposta. Käykääpä vaikka katsomassa Porvoon Vanhankaupungin lasigallerioissa tai Helsingin Designmuseon museokaupassa.

Tämänkin allaolevan kierrätysmateriaalirannekorun olen ostanut lomareissulta - Lontoosta, Covent Gardenista noin vuonna 2008. Koruparka on kyllä kipeästi kiillotuksen tarpeessa.
Nämä ovat pysyneet matkassa useampia vuosia ja olleet mukana niin arjessa kuin juhlassa. Nyt ne saavat vuosien laatikossamakuuttamisen jälkeen tehdä paluun käyttöön. 

Millaisia ovat sinun luottokorusi?

4 comments:

  1. Mulla ei oikeastaan ole luottokoruja, vaan mietin koruja vaatteiden ja mielialan mukaan. Usein matkoilta ostan jonkun korun muistoksi ja erilaislta messuilta ja myyjäisistä lähtee myös jotain mukaan ja viime aikoina olen myös tehnyt joitakin koruja itse. Noi sun sormukset on ihania, mutta valitettavasti mun nakkisormiin ei oikein isot sormukset sovi ja se hieman ohuesti harmittaa :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Itse tehden saakin hienosti juuri omantyylisiä koruja, taitavaa!

      Delete
  2. Heips, olin iloisesti yllättynyt maininnasta. Monesti olen miettinyt, laitanko sulle linkin, mutta olen pitänyt sen verran matalaa profiilia, etten sitten ole sinuakaan informoinut. Kiva kun löysit sen. Laitan sulle sähköpostia joku päivä.

    ReplyDelete