May 19, 2014

Suomi mielessä

Näitä "mitä ulkosuomalaiset kaipaavat Suomesta" -juttuja julkaistaan aina säännöllisin väliajoin ja tottahan niissä yleensä kärjessä komeilevat tutut ruisleipä, salmiakki ja se yksi maailman paras sininen. Minä mietin tätä asiaa tänään ihan itsekseni viimeisimpiä listoja lukematta, kun lounastunnilla ex tempore poikkesin Holland & Barrettille lakritsiostoksille. Ei ollut Pandan perinteistä (tai olisi sitä ollut sellaisia pieni patukoita), mutta kyllä saman firman mustikkalakritsikin upposi. Pandan lakuja muuten saa mielestäni ihan Sainsburyltäkin, ei tarvitse mennä Holland&Barrettille.

Viimeksi kävin Suomessa joulun alla ja kieltämättä silloin laukusta löytyi runsain määrin suklaata ja lakritsia ja muita ihania suomalaisia karkkeja ja sinappia ja torttuhilloa ja joulukahvia. Mutta en minä oikeastaan kaipaa ruisleipää, en minä sitä Suomessakaan juuri syönyt. Mutta kieltämättä täkäläistä marketleipähyllyä katsellessa tulee ikävä suomalaista leipävalikoimaa. Täällä on metritolkulla erilaista (mutta silti ihan samanlaista) paahtoleipää. Kaikki on vehnää, ei löydy kauraa tai neljääviljaa. Ja paistopisteestä saa ranskanleipää, täkäläisittäin tiikeri- tai kirahvileipää pinnan kuviosta riippuen. Välillä tulee ikävä piimälimppua, joululimppua, pääsiäislimppua, setsuuria. Tai yleensäkin leipää, joka maistuu joltakin. Vaikka leivältä. Tunnustan, että olen ollut laiska, enkä ole etsinyt kunnon leipomoa, niitä nimittäin kyllä on. Ehkä sitten uudessa kodissa.

Entäs sitten suklaata? Kyllähän se Fazer on ykkönen, mutta kyllä täältäkin ihan hyvää suklaata saa. En tunnusta sitäkään niin hirveästi kaipaavani. Salmiakkia tekee joskus mieli, ja siis sitä Pandan lakritsia - jota siis onneksi täältä saakin. Ei siis suurta hätää siinäkään. (Mutta saa näitä tuliaisiksi kyllä tuoda!)

Mutta se, mitä täältä ei saa, on xylitol-pastillit. Xylidentit ja Läkerolit ja lasten pastillit. Niitä minä kaipaan. Sweetmintläkeroleja. Vadelmaxylidentejä.  Eli Taaperon kielellä ruokakarkkeja - niitä kun otetaan ruoan jälkeen. Herrahakkaraisia olen enemmän tai vähemmän säännöllisesti koittanut Taaperolle muistaa antaa. Xylitol on täällä täysin tuntematon juttu, ei tiennyt paikallinen hammaslääkärikään sitten yhtikäs mitään koko aineesta. Totesi nimittäin, että Taaperolla on niin hyvät hampaat, ettei tarvitse antaa xylitolia. Niinpä.

Mitä sinä kaipaat Suomesta (tai muista maista)?

PS: Niin kaipasinhan minä tietysti myös oikeaa talvea, lunta. Ei sitä olisi paljon tarvinnut olla, eikä kauaa, mutta ihan vähän. Vaikka edes yhden päivän ajan. Ensi talvena, joohan?

PS2: Suomi- ja Skandiherkkuja saa kyllä täältäkin jos jonkinlaista, jos vaan tietää, mistä etsiä. Ocadolla on kuulemma hyvä skandiosasto, suomalaiselta kirkolta voi tehdä hankintoja, on Holland&Barrett ja muitakin paikkoja ilmeisesti löytyy.

2 comments:

  1. Hei pitkasta aikaa. Vai etta olette paatynyt talon ostamaan, hienoa! Ja Onnea kanssa toki :-) Me satutaan olemaan samassa tilanteessa, pari viikkoa sitten maksettiin varausmaksu uudiskohteesta. On ihan tassa lahella joten paikkakunta ei vaihdu. Tama tuleekin sitten olemaan meidan toinen uudiskohde. Paljon opittiin kun tata ekaa ostettiin.

    (Ma muuten aloin seuraamaan sua Instagramissa, olen NordicInKent)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei vaan, ja anteeksi, että kommentti oli jäänyt huomaamatta. Kiitos kiitos ja onnea onnea teillekin uuden kodin johdosta! Jännittävää aikaa, ja kieltämättä aika paljon on meillekin tullut oppia tulevaisuuden varalle.

      Delete