September 24, 2013

Hyvän tekemistä

Mahtavan sunnuntaipäivän jälkeen paluu takaisin arkeen. Ajattelin tässä vielä kuitenkin palata viikonlopun innoittamana yhteen eroon Englannin ja Suomen välillä, hyväntekeväisyysjärjestöihin. Niitä nimittäin täällä riittää.
Suomessahan olemme tottuneet siihen, että yhteiskunta auttaa yksilöä hädässä, ja samoin myös järjestöjä, ja vaikka toki varainkeruu yksityisiltä ihmisiltä on Suomessakin tärkeää ja kansainvälisten Greenpeacen ja Amnestyn ja Planin isojen kampanjoiden ja feissareiden myötä kasvanut ja muuttunut, on toiminta kuitenkin aika pientä verrattuna täkäläiseen. Täällä vaikuttaisi esimerkiksi jokaisella sairaalalla olevan oma tukijärjestönsä, omat kauppansa ja yhdistyksensä on myös useilla erilaisilla vammaisryhmillä, samoin eri sairauksien ympärillä on omat järjestönsä, esim. syövät ja alzheimer, ja tietysti myös erilaiset lasten hyväksi toimivat järjestöt näkyvät. Meidänkin pienessä kylässämme on pääkadulla (ainoalla kadulla) pikaisesti laskien ainakin viisi eri hyväntekeväisyysjärjestön omaa second hand -kauppaa (vertailun vuoksi: kylässä on kaksi pientä ruokakaupaa eikä yhtään pankkia). Lisäksi joka kuukausi postiluukusta tipahtaa noin neljä erilaista muovisäkkiä, joissa liitteenä pyyntö lahjoittaa vaatteita tms. juuri tälle järjestölle. Säkin voi sitten jättää kätevästi kadun varteen keräyspäivänä, jolloin järjestö kerää pussit. Auttaa ja osallistua voi siis hyvinkin helposti, kotisohvalta tarvitsee raahautua ovenpieleen asti, mutta ei juuri pidemmälle.
MentalHealth.org.uk
Tapasin myös erään hyväntekeväisyysjärjestön yritysyhteistyöstä (=varainkeruusta) vastaavan henkilön, joka vahvisti, että ala on täällä erittäin, erittäin kilpailtu, ja työ sitä kautta erittäin vaativaa, mitä useinkaan liike-elämän puolella työskentelevät eivät ymmärrä, vaan edelleen pitävät hyväntekeväisyysjärjestöjä hyväntahtoisten kukkahattutätien puuhasteluna. Koko ajan pitää luoda suhteita ja myydä omaa järjestöä ja keksiä uusia näkyviä yhteistyömuotoja, joista yritykset innostuvat ja joihin ne voivat lähteä mukaan. Tämä vaatii rautaista ammattitaitoa eikä todellakaan onnistu puhtaalta harrastuspohjalta.
Rikkaiden ja kuuluisien piirissä on hyvinkin asiaankuuluvaa järjestää erilaisia tapahtumia ja juhlia, joissa tuotto luovutetaan hyväntekeväisyyteen. Kuninkaallisilla on jokaisella oma järjestönsä tätä varten. Nämä suuret kohtaavat kuitenkin silloin tällöin kritiikkiä, kun suurin osa lahjoitusvaroista hupeneekin järjestelyihin ja hallintoon, ja varsinaiseen kohteeseen päätyy joskus jopa alle 10 % tuotoista. No, näissä on ehkä laskettava voitoksi ja plussapuolelle myös asian saama valtava julkisuus ja huomio eri medioissa.
Hyväntekeväisyyteen annetut lahjoitukset ovat täällä myös verovähennyskelpoisia eli kansalaisia kannustetaan hyväntekeväisyyteen myös valtiovallan taholta. Me emme ole vielä aktivoituneet hyväntekeväisyyden saralla, jos ei satunnaista kolikkoa lippaaseen ja tuohon viikonlopun tapahtumaan osallistumista lasketa. Ehkäpä vielä jossain vaiheessa löydämme oman tapamme osallistua.

Lahjoitatko sinä rahaa tai tavaraa tai aikaasi hyväntekeväisyyteen?

No comments:

Post a Comment